Tarina ja tieto

Tehdään ajatusleikki, että kuulet lääkäriltä epäilyttäviä huonoja uutisia. Epäillään jotain vakavaa. Saat lähetteen kuvantamiseen ja lisätutkimuksiin – alat todennäköisesti pohtimaan asiaa ja syytä. Olet tyytyväinen, että saat tutkimuksen ja diagnoosisi lääketieteen asiantuntijalta, erikoistuneelta lääkäriltä, lääketieteen professorilta. Luotat tutkittuun tietoon. Jes!

Kerrot tutuille oireista ja tutkimuksesta, ympäriltä alkaa satelemaan omakohtaisia kokemuksia aiheesta. Neuvoja ja vinkkejä sekä tarinoita, mitä on tapahtunut tutuille ja kuinka he ovat selvinneet tapahtumasta. Kuulostaako tutulta. Minusta kuulostaa.

Tämä ihmisen terveyteen liittyvä asia on selvä. Halua auttaa toista ja samalla ihmiset luottavat tieteeseen, ei kaskuihin ja subjektiivisiin kokemuksiin. Selvä ristiriita.

Kun tämä ongelma tai ongelmaepäily sattuu organisaatiossa tai prosessien kehittämisessä, tiede ja tämän hetkinen tiedetty fakta helposti unohtuu. Subjektiiviset havainnot ja tarinat siitä, mitä jo jossain on tehty tai nähty, saattavat ottaa tuulta purjeen alle.

Kohdattaessa toimitusvarmuus-, tuottamattomuus-, vasteaikaongelmia tms. ovat operaatiotiede (Operation Recearch) ja tehdasfysiikka (Factory Physics) oivallisia neuvoja tarinoiden sijaan. Vastaavasti, jos kohdataan laaduttomuutta, laatuongelmia, tarkastuksen tai mittauksen tehottomuutta tms. laatutekniikka (Quality Engineering) on varma kaveri. Jos sinun pitää valita paras käytäntö, tuote, materiaali tai mikä tahansa asia, on kokeelliset tutkimusmenetelmät (Design Of Experiments) ja tilastotekniikka (Statistics) korvaamaton apu niin tiedon luotettavuuden kuin nopeuden ja kustannusten suhteen. Ajaudumme helposti vaihtoehtoisten neuvojen maailmaan, syventävän tiedon sijaan.

Keinoina osaamisen suorituskyvyn laajentamisessa voisi olla hakea ensiaskeleena ilmaista luettavaa artikkeleiden muodossa (kevyt taso), seuraavana hankkia aiheeseen liittyvää kirjallisuutta eri kirjoittajilta (syvempitaso) ja/ tai hakeutua koulutuksiin, joissa asiaa käsitellään useista näkökulmista ja eri lähteistä kumuloituneen tiedon voimin. Oman osaamisen ja ymmärryksen lisäännyttyä voidaan siirtyä harjoitteluvaiheeseen. Tiedostaminen, kouluttautuminen ja harjoittelu (awareness —> education —> training) ovat modernin yhteiskunnan yksi keskeisistä voimavaroista.

Elämme tarinoiden maailmaa. Tohtori James P. Ignizio kuvaa kirjassaan teollisuudessa ja muillakin aloilla vallalla olevaa katselun ja vierailun kulttuuria seuraavasti:

”Ranskan Kuningas Henry III kertoo nähneensä 1574 Venetsiassa laivan valmistusta kanavassa – jatkuva virtaus -, missä laivojen valmistumistahti oli 1-3 laivaa per päivä. Laivat virtasivat ylävirrasta alavirtaan. Ympäri Eurooppaa mentiin katsomaan tätä ihmettä ja kopioitiin mitä nähtiin ja kuultiin. Liki kaikki epäonnistuivat, koska kopioitiin mitä nähtiin, mutta ei ymmärretty, mitä ei voitu nähdä. Syntyi teollisuusturismi, ja tämä jatkuu edelleen”.

Meillä ihmisillä on tapa ja tarve selittää asioita ja samalla unohdetaan oma pienuutemme ja rajallisuutemme. On ollut aika, kun ihmiset ovat uskoneet, että maapallo on maailman kaikkeuden napa ja lettunen. Emme usko enää siihen, vaikka emme sitä itse pysty näkemään ja toteamaan.

Asiat ovat usein monimutkaisia, koska yksittäistä irrallista tapahtumaa ei ole. Kaikki muodostuu ja tapahtuu prosesseissa ja tapahtumissa, jotka ovat keskinäisvaikutuksessa ja muodostavat systeemin, missä välillä syy on seuraus ja seuraus on syy. 

Työn tuottavuus ja tieteellinen menetelmä

Työntuottavuus on ajankohtainen keskustelun aihe ja tulee varmasti olemaan jatkossakin. Neuvoja ja tarinoita satelee. Vastaa mielessäsi itsellesi kysymykseen, kuinka työn tuottavuus on kehittynyt Suomessa ja länsimaissa yleensä? Onko tehty toimenpiteitä työn tuottavuuden kehittämiseksi? 

On huolestuttavaa seurata työn tuottavuuden kehitystä, jonka kasvun vauhti on laskenut noin 50 vuotta! ks. alla oleva kuva. Aivan totta! Ei olla pystytty kehittämään enemmän arvoa tuottavia tuotteita kiihtyvällä tahdilla suhteessa tuotoksiin.

Työn tuottavuus

Emme ehkä huomaa ja tiedosta tätä tässä arjessa. Noin 20 vuotta sitten näin ensi kerran tämän käyrän ja säikähdin. Nyt, kun olen mukana kehitystehtävissä panoksellani, en ihmettele. Lääketieteessä ja tieteessä on meritoiduttava ja taustalla on tietty osaamisvaatimus ja toimenpiteet perustuvat todistetusti vaikuttaviin toimenpiteisiin. Toimenpiteistä on tehty julkaisuja, joita jatkuvasti julkisesti arvioidaan. Tarinat ja omat subjektiiviset vinoumat eivät saa vaikuttaa. Kokemusta kerätään tieteestä ja käytännöstä yhdessä, ei vain käytännöstä.

Tieto siitä, kuinka maailma, prosessit ja ihmiset toimivat suhteessa toisiinsa on tärkeä osa lähes kaikkea. Mielikuvitus on toki apuna ja tuki, mutta tiede on prosessi, joka pyrkii selittämään asioiden todellisen laidan ja saa selvyyttä pala kerrallaan asioiden ja tapahtumien riippuvuussuhteista. Tätä tietoa voidaan käyttää olemassa olevan tilan ylläpitoon ja parantamiseen. Tarkoituksena on saada aikaan hyvää, parempaa. Tiede ja meritoituneet asiantuntijat ovat hyvä apu tilanteessa kuin tilanteessa. 

Kepler oli yksi suurista tiedemiehistä 1600-luvulla. Hänen yksi suurin tuotoksista ihmiskunnalle lienee kuitenkin tämä hänen esittelemänsä/muotoilemansa metodi – tieteellinen lähestyminen:

1) Pelkästään perinteeseen ja auktoriteettiin perustuvien argumenttien hylkääminen

2) Tieteellisen tutkimuksen riippumattomuus filosofisista ja teoreettisista opeista.

3) Matemaattisen ajattelutavan soveltaminen hypoteesien muotoiluun ja työstämiseen

4) Tulosten tarkka ja tinkimätön empiirinen verifiointi.

Tavoitteena on ymmärtää kausaliteetti, syy-seuraussuhde, monimutkaisessa kokonaisuudessa. On tärkeää tietää mitä tekee, ja vasta tämän jälkeen tehdä. Hukkaamme helposti rajallisia resursseja paineen alla. Uskon lääketieteen professoriin hädän hetkellä enemmän kuin naapurin, kaverin tai puolison hyvää tarkoittaviin neuvoihin.

Koulutuksemme ja konsultointimme pohjautuvat aina useisiin lähteisiin ja perusta on aina perusfysikaalisissa ilmiöissä. Toki on muistettava, että ihminen on osa tätä kokonaisuutta ja on muistettava mallit, jotka kuvaavat ihmistä. W. Edwards Deming korosti, että psykologiaa kannattaa opiskella ja käyttää sieltä tulevia malleja ihmisten ymmärtämiseen.

Tuottavuuden parantaminen kaipaa kovaa pohjaa, vaikuttavia toimenpiteitä ja ennen kaikkea osaamista. Osaaminen, joka pohjautuu tietoon, on hyvä pohja kaikkeen.

Lähteet:

  1. Ignizio, P. J. 2009. Optimizing Factory Performance. MacGraw-Hill.
  2. Sajari. P. 31.1.2021 Pandemia saattaa muuttaa talouden perusteita. Helsingin Sanomat
  3. Kallio-Tamminen, T, 2020. Kvanttilainen todellisuus. Gaudeamus

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tilaa uutiskirje

Liity postituslistalle ja saat ajankohtaista tietoa tehdasfysiikasta ja laatutekniikoista sekä laadun kehittämisestä suoraan sähköpostiisi.