Leikillään heitetyt tarinat siitä, ”voi kun yritys olisi perustettu kuukausi aiemmin”, ovatkin totta. Ihmisen lineaarinen ajattelumalli ohjaa meitä niin, että ajattelemme tuotteen tai palvelun saavamme toimitettua ajoissa, jos työ voitaisiin aloittaa aiemmin. Tämä on ikävä kyllä väärin.

Tämä krooninen jättämä kaikkialla ajaa organisaatiot turhan korkeaan kapasiteettiin, ylitöihin sekä varastoihin ja epäketterään toimintaan = alhainen tuottavuus ja huono asiakaspalvelukyky = kilpailukyvyttömyys. Yritysten sisällä prosessit näkevät nälkää, eli ns. tärkeiltä ja kiireisiltä toimituksilta puuttuu juuri ne tärkeät asiat. Yritykset ovat samassa tilanteessa. Organisaatiot lähettelevät toisille tärkeysasteella nostettuja maileja.

Työn tai palvelun valmistumisaikaan vaikuttaa moni muu yhdessä aloitusajan kanssa. Kahden mallin tai kaavan ymmärtäminen auttaa selvittämään itselle ja toisille, että aloitusaika ei ratkaise ongelmaa.

Ensimmäinen peruskaava (kuva 1) on Littlen laki; WIP/TH = CT
Toinen kaava on Kingmanin yhtälö (kuva 2), josta käytetään nimeä VUT-yhtälö; V*U*T=CT

Molemmat kaavat kertovat jaksoajan muodostumisen. Jos hiukan yksinkertaistetaan, on helpompi nähdä niiden vaikutus ja yhteydet (kuva 3). Yhtälöt auttavat ymmärtämään milloin työ pitää viimeistään aloittaa ja paljonko työtä saa vapauttaa, jotta työ tai palvelu valmistuu aikataulussa sovitusti

Littlen_laki_TH_ja_WIP.png
Kuva 1. Littlen laki. WIP ja TH -tason vaikutus jaksoajan muodostumiseen.

Kingmanin yhtälö
Kuva 2. Kingmanin yhtälö. Kuormituksen vaikutus jaksoajan muodostumiseen.

Kuva 3. Littlen lain ja Kingmanin yhtälön yhteydet.

Jättämä tai alhainen toimitusvarmuus on siis seuraus, ei syy. Kun tuntee operaatiotieteitä, tehdasfysikkaa, ei voi olla kuin sitä mieltä, että alhainen palvelutaso on oma päätös. Valmistumisaikaan vaikuttaa voimakkaasti:

  • kuormitus, eli kuinka paljon töitä vapautetaan suhteessa siihen mikä on valmistumisnopeus
  • jonossa olevien töiden lukumäärä ja työnalla olevien töiden lukumäärä
  • töiden valmistumisnopeus – läpimenon taso ja
  • vaihtelu, joka voi johtua joko kysynnästä tai omasta toiminnasta

Toki asioihin vaikuttaa moni yksittäinen nyanssi, ja näitä voisi luetella vaikka kuinka paljon, mutta nämä muodostavat ensimmäisen asteen ymmärryksen pohjan. Tehdasfysiikan koulutus on antanut jo sadoille henkilöille iloa ja tietoa siitä, mitkä ovat syy-seuraussuhteet operaatioissa ja niiden onnistuneen johtamisen kehittämisessä.

Lähteet:

  1. M. L. George SR, D. K. Blackwell, M. L. George JR, D. Rajan: Lean Six Sigma in the Age of Artificial Intelligence. 2019
  2. W. J. Hopp, M. L. Spearman: Factory Physics, Third Edition. 2008

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tämä lomake on suojattu Google reCAPTCHA:lla. Lue tietosuojaseloste ja käyttöehdot.

Tilaa uutiskirje

Liity postituslistalle ja saat ajankohtaista tietoa tehdasfysiikasta ja laatutekniikoista sekä laadun kehittämisestä suoraan sähköpostiisi.